Taas on Viron aika!

Nyt on ne Viron mestaruuskisat. Taas pitäisi sinne lähteä.
Tässä pakatessani hoin taas itselleni: passi, passi, passi, muista passi... Olen nimittäin unohtanut passin yhden jos toisenkin kerran. Aina sieltä Suomeen pääsee vaikka ajokortilla, mutta kyllä matka tyssää Suomen päässä satamaan, jos ei passia löydy.

Puhelin soi, mallini soittaa: "Lähdin ajelemaan Tampereelle ja unohdin passin!" :D Kerrankin näin päin. No, mutta kyllä me jotenkin se passi sieltä saadaan jossain kohtaa. :)
Kerrankin minä muistin!

Päätinkin tällä kertaa, että menemme iltalaivalla ja olemme yötä paatissa. Pääsemme aamulla klo:8.00 ulos laivasta ja sehän riittää. Messukeskuksessa tarvitsee olla klo:9.00 ja sehän on ihan sataman vieressä.
Hiukan mietityttää kuinka railakasta menoa mahtaa laivalla olla, ja kerrankin kun pitäisi itse mennä aikaisin nukkumaan. :D
Aamulla kisataan, odotetaan tuomarointi ja mennään taas täyttämään viinavarastot Superalkosta, ja loppuiltapäivä kierrellään messuilla. Illalla onkin sitten palkintojenjako.
Viime vuonna palkintojenjako myöhaistettiin muistaakseni kahdella tunnilla. Jouduimme käymään satamassa ja ostamassa uuden matkan eri paatille. Mutta eipä tuo haittanut, koska voitin koko kisat, joten olihan se hienoa olla ykköspallilla. Että ei yhtään paineita tälle vuodelle...

Koirat odottavat pääsyä hoitolaitumille.

Pienen yrittäjän pieni elämä

Voin kertoa, että nyt on pientä yrittäjää koeteltu ja lujaa!
En olekaan pitkään aikaan tänne kirjoitellut, kun on ollut vähän muita kiireitä. Tein itse omaa muuttoa, uuden kodin remonttia, ja samaan aikaan töissä ns. kaikki kaatui päälle. Te, jotka omistatte yrityksen vuokralaisineen tai työntekijöillä, ymmärrätte varmasti mistä puhun.
Olen monesti miettinyt, että jos sitä vain olisi jossain yksin yrittämässä ja tekisi vain omaa juttuaan, pääsisi niin paljon helpommalla. Muista ihmisistä tulee aina omat murheensä, mutta on niistä iloakin. Tosiasia on, että en kestäisi olla yksin jossain pikku salongissa. Kun siihen isompaan salonkiin saa ne hyvät tyypit, jotka pysyvät, niin on se aina vaan antoisampaa tehdä yhdessä töitä.
Olen törmännyt vuosien aikana jos mihinkä seppo-säätäjään, ja nyt alkaa olla tämän pienyrittäjän takki tyhjä.

Onneksi saan energiaa ihanista asiakkaista ja vuosia pysyneistä työkavereista, ja kollegoista. Minulla on tukiverkostoni ja jotenkin tästäkin kurasta vaan rämmitään eteenpäin.

Onneksi saan tehdä työni ohella kaikkea mukavaa, kuten käydä kouluttamassa myös erikoiskoulutuksia. Olinkin tuossa Helsingissä pitämässä, yhteistyössä Hanna Sokajärven kanssa Design Sculpture-koulutuksen. Siellä olikin taas mukavaa kouluttaa ja auttaa jo eteviä kynsimuotoilijoita alallaan.

Parempaa tulevaisuutta siis odotellessa, ja tietysti syksyn kisoja! :)

Siinä mä koulutan.

Jos muuten kiinnostaa paremman kynnen teko, vaikka ei kisaamaan lähtisikään, niin suosittelen seuraavaa Competition-koulutusta:

Baby Boomer - nails

Kisat kisattu. Thank you Tartu!

Siinä ne nyt oli ja kolmansiksi tulimme! Oujee. Molemmat tultiin Miran kanssa pokaalit kainalossa kotiin!

Mira teki todella hienot ripset! Olisi ollut mukava nähdä pistelistat, koska muut eivät olleet lähelläkään Miran suoritusta. Mutta nää on näitä, aina tarvitsisi tietää maan ja tuomareiden tykkäämiset. 

Itsehän kusin toisen käden etusormen... Tuli liian lyhyt, ei mitään hajua miten, eikä pinssaantunut kunnolla. Siinähän sitte viilailtiin. Sain muut saman pituisiksi ja vahinko oli aika helppo korjata, mutta pinssauksen puute kuitenkin yhdessä sormessa on paha. Sitä korjaillessa viilaten onkin sitten aika kusessa... Vituiks män. 

Näiden kaikkien arvostelukohtien takia, olisi todella hyvä nähdä ne pistetaulukot. Suomessa ja Ruotsissa ne saa aina. Näemme noin parin viikon päästä pistemäärän netistä, mutta arviointilomakkeita ei saada. Ne on aina hyvä pyytää, jos niitä saa, koska siitä näkee mitä on haettu ja mikä meni vikaan. 

Olisi myös aina mukava tietää kuka on tuomarina. Jos tunnet tuomarin, tiedät mitä hän katsoo ja mitä hän haluaa. Olemme kuitenkin kaikki vain ihmisiä ja pakko mennä sen mukaan mitä säännöissä lukee ja kuka tuomaroi. 

Lue säännöt aina hyvin ja huolella, ja tiedä kuka tuomaroi.

Menimme kaikki paikalle yhdeksäksi. Siinä oli ilmoittautuminen ja 9.30 olisi pitänyt alkaa kisat. No Miralla alkoi, mutta kynsien aikatauluja oli muutettu ja meitä ennen oli kestolakkakisat. Pääsin siis hieman katselemaan Miran kisoja. :)

Siinä on yksi rivillinen kisaajia. Ihana pizzapaikka toimi yhtenä sponsorina!

Pääsimme Hannan kanssa aloittamaan vasta 11.30. Mutta eipä se mitään. Näissä hommissa menee kuitenkin aina koko päivä.

Siinä laitellaan paikkaa ja tsekataan kaikki valmiiksi.

Ja sitten vain kisaamaan! 

Meille tarjoiltiin kisojen jälkeen ruokaa!! Siis aivan huippua! Ikinä ennen ei ole mistään saanut. Kiitos, ihana pizzeria-sponssi!

No sittenhän odoteltiin. Kisojen jälkeen menee yleensä noin tunti, kun tuomarit arvostelevat mallit. Siinä vaan odotellaan ja jos ei paikalta pääse pois, niin odotellaan taas palkintojenjakoa.

Me kuitenkin menimme autolla, niin heitimme kamat hotellille ja napostelimme hiukan jotain.

Ja taas viideksi takaisin palkintojenjakoon.

Tilanne, kun kaikki saavat osallistujadiplominsa ja pönötetään jännittyneinä lavalla...

Ensin pokaalit sai kynsiala...

Kolmansia oltiin ja kivaa oli!! 

Tämä reissu oli antoisa ja taas opittiin uutta. Ensi viikolla taas suuri työrypäs edessä, ja perjantaina mulla on teille taas lisää kynsihässäkkää Helsingistä! <3 :)

Iso kiitos kisan järjestäjille! He tekevät hurjan määrän töitä kisojen eteen!

Thank you Tatjana Popova!

Viro, Viro, kisat, kisat!

Varmaankin ihmettelette, kuinka mä viitsin näistä kisoista blogiin kirjotella. "Eiks se oo sit noloo, jos häviää ja kaikki sen täältä lukee tai facesta näkee?!" Ei, ei ollenkaan. Pääasia on, että kisaa ja yrittää! Jostain se on aloitettava. Uskallatko itse lähteä? Tottakai ketuttaa, jos häviää, en minä sitä sano, mutta pääasia on, että yrittää. Et voi myöskään ikinä mitään voittaa, jos et ikinä mitään yritä! Muistakaa se.
Muistan myös hyvin erään kolleegani sanomisen viime syksyn SM-kisoista: "Eikö tässäkään sarjassa enempää kisaajia ole? Hitto, kun nämäkin ovat tälläiseksi kuihtuneet." Niih, tuu ite kisaa! Henkilö kuitenkin on joskus kisannut, mutta en tiedä miksi hän ei enää kisaa. Mitään et saa, jos et mitään tee/yritä! Kaikki on vain ja ainoastaan teistä itsestänne kiinni!
Toiseksi, nämä kisat vaan ovat niin mahtavia! Tutustut uusiin ihmisiin, pidät mallin ja muiden kisaajien kanssa hauskaa, pääset kokemaan uusia asioita ja tutustumaan uusiin paikkoihin! Hei kuinka kivaa! :)

Kello herätti 4.30. yyyh.... salongille 5.15. yyyh.... Ja Helsinkiin käypi tie 5.30. hyyyh.... No mutta meillähän oli kuski, että mun ja muiden likkojen piti vain nousta ylös ja raahautua autoon.

Mä nyt otin kaikista kuvia, mutta likat nukku niin sikeesti, että ei sellasia kamalia nukkuva-kuvia voinu julkasta! Ai kauhee, kun itsekkin oli suu ammollaan Viron päässä, kun Ari ajeli Tartuun...

Siinä minä ja mun malli Hanna vielä hereillä. Kauhean iloisia oltiin, kun tuli vastaan niin hassuja paikkojen nimia. Esimerkkinä Mõhküla. :D

Tartussa tsekattiin itsemme heti hotelliin ja äkkiä syömään!
Siinähän me äijän kanssa tietty ekana otettiin oluet. Of course! :P #beer

Kyllä nyt kelpaa! Mä otin vaan 0,7l, kun mies nappas kevyen litran heti janojuomaks. Oli se sen ansainnukki pitkän ajomatkan jälkeen.

Startterit

Pääruoka

Ja jälkkärit. Nam!

Hyvää oli!

Siinä ei sitten paljoa paikallaan möllötellä, kun ruokaillessakin vierähti kolme tuntia. Meinasin ottaa rennosti nämä kisat ja lähteä soitellen sotaan. Siinä kuitenkin tajusin, että ainahan mä niin uhoan ja sitten sitä kuitenkin preppaillaan ja kikkaillaan illalla mallin kynsiä. Mun piti ne nyt vain prepata, mutta teinkin yhden testikynnen. Harjoituskynsi ihan siksi, kun on ollut noita 12 tunnin työpäiviä, enkä ole ehtinyt treenaamaan... Tai mitä sitäkin teeskentelemään! En mä mitään ikinä jaksa/ehdi reenaa! Yhden kynnen nyt tein. Nih. :D

Hyvä malli. :)

Muotti ei nyt ole ihan viimeisen päälle, kun en jaksanut pinssauskepukoita laukusta kaivaa, mutta se on ihan jees.

Tosi jees tuli! Hiukan hiomista sieltä ja täältä, mutta perkeleen hyvä, noin laiskaksi kynneksi!
#odyssey

Jes, näillä mennään! Huomenna sitten kisat heti aamusta ja illalla kuullaan kuinka likan kävi! :)