lauantai 17. lokakuuta 2015

Finnish Championship 2015

SM-kisat. Taas nekin oli ja taas tulin toiseksi! Ehkä mä vielä joku vuosi olisin eka. Siinä on ainakin tavoitetta. :D

Tällä kertaa en ollut ehtinyt, taaskaan, treenaamaan, mutta teimme mallini kanssa sotasuunnitelman edellisenä iltana. Nyt oli kynnet prepattu ja sotasuunnitelmat valmiina. Aika vaan vähän loppui kesken, mutta niin se loppui muillakin. On aina hyvä muistaa, että muilla yleensä on samat ongelmat. Silloin ei ota niin paljon paniikkia asioista.

Suomen kisat ovat, ainakin minulle, ne jännittävimmät, koska kaikki tutut ovat paikalla. Käteni tärisi koko kisan ajan, eikä tärinä oikeastaan tainnut loppua koko aikana.
Tein tapani mukaan ensin lakkakäden ja siirryin siitä ranskiskäden etusormeen. On aina hyvä olla rutiinit ja mennä niiden mukaan. Minä ainakin teen aina samalla tavalla. Muutoksista aiheutuu epävarmuus, joista tulee paniikki ja sitten kaikki menee ihan persiilleen. Löydä omat toimivat rutiinit.
Teinkin sitten sen ranskiskäden etusormen ja itku tuli. Siitä vain tuli niin saatanan hieno! Ensin itkin, että kynnestä tuli niin hieno, kunnes tajusin, että loput pitäisi saada samanlaisiksi...paska. :D
No, mutta siinä keräilin itseni ja sain setin valmiiksi. Aika loppui hiukan kesken ja jouduin nipistelemään joistain asioista, jotta tulisi valmista. Aina pitää saada valmista, jotta kaikesta tulee pisteitä.

Tuomarointi ohi ja nyt sitä skumppaa ja äkkiä!

Kisa-alue. Ripsikisat ja kynsikisat.

Tässä vaan kahvitellaan ja odotellaan palkintojenjakoa.

Palkintojen jako tuli ja toiseksihan sitä taas tultiin. Kyllä mä sen jo arvasin ja alkoikin naurattaa, kun toisen sijan kohdalla sanottiin mun nimi. Tämä on nyt varmaankin neljäs vuosi peräkkäin, en muista kuinka mones. Sillä toisella sijalla varmaan lukee ikuisesti, tai niin kauan kuin kisaan, mun nimi. :D



Ehkä ensi vuonna taas. Koitetaan joskus saada se ensimmäinen sija. Viime vuonna jäi viidestä pisteestä ensimmäinen sija ja tänä vuonna kolmesta pisteestä. Ikinä ei tiedä kuinka käy, kun Suomi on niin täynnä hyviä tekijöitä.
Mutta, ylpeänä kakkosena kotiin ja ensivuotta suunnittelemaan!
Kiitokset taas kisan järkänneille, kaikille malleille ja kanssa kisaajille! Taas oli niin mukava ja hauska reissu. :)

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Voitto kotiin!

Viroon mentiin ja voitettiin!

Hauskintahan tässä on, että lähdettiin hiukan soitellen sotaan. Pääsimme laivaan ja hengailimme siinä ihan rauhassa, kunnes tuli puhe kynsien preppauksesta. Tajusin, että kaikki käsienhoitoaineet ja viilat ovat autokannella, autossa. Enhän minä mitään kisakassia muistanut autosta ottaa. Katsoin sitä, ja meinasin, että enhän minä sitä tarvitse. Noh, molemmilta löytyi viilat laukuista, joten hiukan edellisenä iltana mutoilin kynsiä. 
Tässähän minä sitten niitä kynsiä preppailen messupaikan parkkipaikalla! 

Olen muutenkin ollut aina hiukan huono tekemään "läksyjä" ja sama meininki näyttää jatkuvan treenaamisessa ja kynsien preppailussa. :D

Tässä otetaan kisapaikka haltuun. Mullahan on salaiset aineet tuolla kahvin joukossa... ;)

Kisat meni muuten ihan ok. Olin tapani mukaan helvetisti etuajassa, mutta en mielestäni tehnyt ihan parhaimpiani. Lopussa, kun lattiatuomari sanoi, että on 3 minuuttia aikaa en uskaltanut enää kiillottaa lisää kynsiä, kun putsailin niitä. Lopulta sanottiin vielä, että 1 minuutti aikaa, joten minähän kiillotin vielä kerran kiellon päälle!
Tänä vuonna ei yhtään tiennyt kuinka käy. Taso nousee koko ajan ja mun tarvis ehdottomati treenata...

Tämä on kamalin hetki, kun joudut odottamaan lavalla palkintojenjakoa.
Sieltähän se ykkossija tuli Suomeen!




Suuri kiitos taas kerran kisan järjestäneille! <3 Aina ihana reissu käydä Viron messuilla ja kisoissa!

perjantai 9. lokakuuta 2015

Taas on Viron aika!

Nyt on ne Viron mestaruuskisat. Taas pitäisi sinne lähteä.
Tässä pakatessani hoin taas itselleni: passi, passi, passi, muista passi... Olen nimittäin unohtanut passin yhden jos toisenkin kerran. Aina sieltä Suomeen pääsee vaikka ajokortilla, mutta kyllä matka tyssää Suomen päässä satamaan, jos ei passia löydy.


Puhelin soi, mallini soittaa: "Lähdin ajelemaan Tampereelle ja unohdin passin!" :D Kerrankin näin päin. No, mutta kyllä me jotenkin se passi sieltä saadaan jossain kohtaa. :)
Kerrankin minä muistin!

Päätinkin tällä kertaa, että menemme iltalaivalla ja olemme yötä paatissa. Pääsemme aamulla klo:8.00 ulos laivasta ja sehän riittää. Messukeskuksessa tarvitsee olla klo:9.00 ja sehän on ihan sataman vieressä.
Hiukan mietityttää kuinka railakasta menoa mahtaa laivalla olla, ja kerrankin kun pitäisi itse mennä aikaisin nukkumaan. :D
Aamulla kisataan, odotetaan tuomarointi ja mennään taas täyttämään viinavarastot Superalkosta, ja loppuiltapäivä kierrellään messuilla. Illalla onkin sitten palkintojenjako.
Viime vuonna palkintojenjako myöhaistettiin muistaakseni kahdella tunnilla. Jouduimme käymään satamassa ja ostamassa uuden matkan eri paatille. Mutta eipä tuo haittanut, koska voitin koko kisat, joten olihan se hienoa olla ykköspallilla. Että ei yhtään paineita tälle vuodelle...

Koirat odottavat pääsyä hoitolaitumille.